Takaisin

Vuoden 2020 lainsäädäntösuunnitelma on julkaistu

Hallitus on julkaissut lainsäädäntösuunnitelman, joka sisältää vuoden 2020 kevät- ja syysistuntokausille käsiteltäväksi kaavaillut lainsäädäntöesitykset arvioituine aikatauluineen. Keskeisiä suunnitelmaan kirjattuja muutoksia on luvassa ainakin kemikaalilakiin, jätelakiin sekä työturvallisuuslakiin. Lisäksi tarkoituksena on antaa uutta sääntelyä koskien sähköautojen latausvalmiuksia ja latauspisteitä. Kaiken kaikkiaan lainsäädäntösuunnitelma pitää sisällään 129 hallituksen esitystä.

Muutoksia kemikaaleja koskevaan sääntelyyn

Terveyden ja ympäristön suojelua kemikaalien aiheuttamilta vaaroilta koskevaan kemikaalilakiin on suunnitteilla muutoksia, kun kemikaalilakia on tarkoitus ajantasaistaa vastaamaan EU:n kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevan CLP-asetuksen (EU 1272/2008) liitteen VIII edellyttämiä tietojen keräämisen vaatimuksia. Liitteessä VIII säädetään aineiden vaaratiedoista, jotka maahantuojien ja jatkokäyttäjien on ilmoitettava viranomaisille kiireellisiä altistumistapauksia varten, sekä ainutkertaisesta koostumustunnisteesta eli niin sanotusta UFI-tunnisteesta (Unique Formula Identifier), joka ilmoittajan on muodostettava. UFI-tunniste on myös lisättävä seoksen varoitusetikettiin.

Samalla kemikaalilakiin on tarkoitus tehdä tarvittavat muutokset kemikaaleja koskevien tietojen toimittamista varten. Muutoksilla on tarkoitus parantaa kansallisen kemikaaleja koskevan tiedon toimittamiseen ja käyttämiseen liittyvän digitaalisen asiointipalvelun eli KemiDigi-palvelun käyttöönottoa, kun yritykset toimittavat kemikaalitiedot digitaalisessa muodossa. Tavoitteena on lisäksi, että jatkossa yritykset ilmoittaisivat seoksia koskevat tiedot Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ylläpitämään tietokantaan, josta Myrkytystietokeskus saisi tiedot akuuttiterveydenhuollossa annettavaa neuvontaa varten. Kemikaalilain muutosten osalta hallituksen esitys on tarkoitus antaa toukokuussa 2020.

Vaarallisten aineiden kuljetusta koskeva sääntely päivitetään

Yli 20 vuotta voimassa ollut vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettu laki (VAK-laki) uudistetaan kokonaisuudessaan vastaamaan nykypäivän VAK-kuljetusten toimintaympäristöä ja olosuhteita. VAK-lain tavoitteena on ehkäistä ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvaa varaa liittyen vaarallisten aineiden kuljetukseen, ja VAK-sääntely koskettaa eri laaja-alaisesti eri toimijoita. VAK-sääntelyn piiriin kuuluvat vaarallisten aineiden kuljetuksia tekevien toimijoiden lisäksi myös muun muassa VAK-kuljetusten vastaanottajat, pakkaajat ja lähettäjät. Tämän lisäksi VAK-lailla säädetään vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävien pakkauksia ja säiliöitä koskevista vaatimuksista.

Voimassa olevan VAK-sääntelyn onkin todettu olevan puutteellinen sekä osittain myös tulkinnanvarainen. Esimerkiksi turvallisuusneuvonantajan nimeämisvelvollisuuden osalta on ollut epäselvyyttä siitä, milloin yrityksen tulee nimetä vaarallisten aineiden turvallisuudesta huolehtiva vastuuhenkilö. Kokonaisuudistuksen tavoitteena onkin luoda johdonmukainen VAK-sääntelykenttä, jossa pyritään edistämään liikenteen automaatiota ja digitalisaatiota sekä liikenneturvallisuutta ja liiketoimintaa. VAK-lakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa tammikuussa 2021.

Jätelainsäädännön uudistuksella Suomi kiertotalouden kärkimaaksi

EU:ssa kesällä 2018 hyväksytyn niin kutsutun jätesäädöspaketin toimeenpanoon liittyvä jätelainsäädännön uudistus Suomessa on edelleen vireillä. EU:n jätesäädöspaketti edellyttää kansallisen jätelain muuttamista vastaamaan entistä tehokkaammin jätteen kierrätystä ja kiertotalouden edistämistä koskevia tavoitteita. Osana tätä pakettia kuusi jätehuoltoa käsittelevää direktiiviä eli jätedirektiivi (2008/98/EY), pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi (94/62/EY), kaatopaikkadirektiivi (1997/31/EY), paristo- ja akkudirektiivi (2006/66/EY), romuajoneuvodirektiivi (2000/53/EY) ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivi (2012/19/EU) uudistettiin, ja niihin tehdyt muutokset tulivat voimaan 4.7.2018.

EU:n jätesäädöspaketti asettaa uudet tavoitteet yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen uudelleenkäytön valmistelulle ja kierrätykselle sekä yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämiselle. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 50 prosenttia vuonna 2020, 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Samalla myös pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat, kun kaikesta pakkausjätteestä tulee kierrättää vuoteen 2025 mennessä 65 prosenttia ja vuoteen 2035 mennessä 70 prosenttia. Lisäksi eri pakkausjätteille asetetaan materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet. Jätesäädöspaketin täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän raportissa (pdf) kuvataan keskeiset ehdotukset jätelakiin tehtävistä muutoksista. Hallituksen esitys jätelain muuttamiseksi on tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi kesäkuussa 2020.

Uusi velvollisuus sähköautojen latauspisteiden ja latausvalmiuden rakentamiselle

Hallituksen valmistelussa oleva, ladattavien autojen käyttöä ja niiden latausmahdollisuuksia edistävä sääntely ottaa askeleen eteenpäin, kun hallitus antaa maaliskuussa laista esityksensä. Uudessa laissa säädettäisiin velvollisuudesta sähköautojen latauspisteiden ja latausvalmiuden rakentamiselle. Velvollisuus latausvalmiuden rakentamiselle, eli pysäköintipaikan putkituksen tai kaapeloinnin asentamiselle niin, että siihen voidaan asentaa latauspiste myöhemmin, vaihtelee rakennustyypeittäin. Esimerkiksi uusiin tai laajasti korjattaviin, muussa kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin latausvalmius tulee asentaa vähintään puoleen pysäköintipaikoista, jos pysäköintipaikkoja on yli 10. Vastaavasti latausvalmius tulisi asentaa vähintään puoleen pysäköintipaikoista ja latauspiste vähintään 10 prosenttiin paikoista, jos pysäköintipaikkoja on yli 20. Nämä uudisrakentamista ja laajoja korjauksia koskevat velvoitteet tulisivat sovellettavaksi vuodesta 2021 lähtien.

Uusi laki on osa EU:n puhtaan energian säädöspakettia ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutoksen (EU 2018/844) toimeenpanoa kansalliseen lainsäädäntöön ja sen arvellaan tuovan Suomeen noin 171 000 latauspistettä sekä latausvalmiuden noin 621 000 pysäköintipaikkaan vuoteen 2030 mennessä.

Työturvallisuuslakia täsmennetään työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen sekä yötyön osalta

Työturvallisuuslain keskeistä työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa velvollisuutta tullaan täsmentämään työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen osalta. Työn vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista säädetään työturvallisuuslain 10 §:ssä, ja sen nojalla työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät ja arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Suunnitteilla olevan muutoksen myötä työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen tulee niin ikään ottaa huomioon osana työn vaarojen selvittämistä ja arviointia.

Myös työturvallisuuslain yötyötä koskevaan sääntelyä on tarkoitus täsmentää. Työturvallisuuslain 30 §:n mukaan työnantajan on tarvittaessa järjestettävä yötyötä tekevälle työntekijälle mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtymiseen päivätyöhön, jos tämä on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista ja työtehtävien vaihtaminen on työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet huomioon ottaen tarpeellista työpaikan olosuhteiden tai työn luonteen työntekijän terveydelle aiheuttaman vaaran torjumiseksi. Pykälään on tarkoitus lisätä täsmennys, jonka mukaan yötyötä tekevällä työntekijällä on oikeus saada pyynnöstä selvitys, miksi työtehtävien vaihtaminen tai siirtyminen päivätyöhön ei ole mahdollista. Vastaavasti työnantajalle säädetään velvollisuus selvittää, voidaanko yötyön rasitusta vähentää muilla toimilla. Hallituksen esitys laiksi työturvallisuuslain 10 §:n ja 30 §:n muuttamisesta on tarkoitus antaa marraskuussa 2020.

Lainsäädäntöohjelma kattaa kaikki hallituskauden lakihankkeet vuosille 2019–2023

Hallitus julkaisi helmikuussa myös hallitusohjelmaa toteuttavista lakihankkeista koostuvan lainsäädäntöohjelman, joka kattaa kaikki vuosien 2019–2013 aikana suunnitellut lakihankkeet tavoiteaikatauluineen. Lainsäädäntöohjelmalla luodaan kokonaiskuva hallituksen keskeisistä lainvalmisteluhankkeista ja se päivitetään vuosittain. Tarkemmat tiedot kaikista lainsäädäntöhankkeista ja niiden valmistelusta on saatavilla valtioneuvoston hanketietopalvelusta.

Lue lisää:

Hallituksen istuntokauden 2020 lainsäädäntösuunnitelma (pdf)
Koko hallituskauden 2019–2023 kattavan lainsäädäntöohjelma:
Suunnitelma vaalikauden 2019–2023 keskeisistä lainsäädäntöhankkeista